Kasvua kestävästä kehityksestä
Kasvua kestävästä kehityksestä

Jokainen organisaatio on varmasti jossain vaiheessa miettinyt omaa toimintaansa kestävän kehityksen näkökulmasta. Isommissa organisaatioissa on usein aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita, jotka auttavat viemään kestävän kehityksen toimenpiteitä käytäntöön ja tuloksia seurataan johtoryhmätasolla. Mutta entä silloin, jos omassa yrityksessä ei löydy kestävän kehityksen erityisosaajia? Asiaan tarttuminen voi silloin ymmärrettävästi tuntua hankalalta.

Näkökulma ja painopisteet löytyvät luontevimmin omasta toiminnasta

Kestävä kehitys ei käsitä ainoastaan ilmastoasioita, vaan aihepiiri on hyvin laaja. YK on yhdessä jäsenmaidensa kanssa julkaissut kestävän kehityksen tavoiteohjelman: Agenda 2030. Ohjelma esittää 17 kestävän kehityksen tavoitealuetta ja näiden alla on 169 konkreettisempaa alitavoitetta. Tavoiteohjelma on saavuttanut tietynlaisen de facto -aseman maailmalla.

Kolme tärkeää pääteemaa:

1. Joissakin yrityksissä korostuvat liiketoiminnan eettisyys ja ihmisoikeudet. Nämä ovat erityisen tärkeitä toimialoilla, jotka tekevät alihankintaa ja ostoja kolmansista maista. 

2. Materiaalivirta-intensiivisessä valmistavassa teollisuudessa keskiössä ovat usein materiaalivirtojen optimointi ja päästövähennykset.

3. Kolmantena teemana kunkin yrityksen olisi hyvä tarkastella kestävän kehityksen mukanaan tuomia ja sitä tukevia uusia arvonluontimahdollisuuksia.

Materiaalivirtojen optimointi

Tehosta toimintaa tai hae vipua kasvuun

Kestävän kehityksen tavoitteita ei kannata nähdä vain pakollisena pahana – ’kun kaikki muutkin tekevät’ tai koska rahoittajat niin vaativat. Luovuutta peliin! Kestävän kehityksen periaatteet voivat avata kokonaan uusia arvonluonti- ja ansaintamahdollisuuksia. Kiertotalouden ekosysteemit ovat loistava esimerkki tästä. Pohdi siis tavoitteita näistä kahdesta näkökulmasta:

1. Mitä nykyisessä toiminnassamme pitäisi muuttaa?

2. Mitä uutta ja innovatiivista voisimme tehdä?

Valveutuneet sijoittajat ja asiakkaat arvostavat yrityksiä, jotka pystyvät osoittamaan konkreettisesti, kuinka ne toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Samaa vaaditaan myös omilta kumppaneilta. Salkunhoitajat ja enkelisijoittajat arvioivat aktiivisesti sijoituskohteiden eettisyyttä ja ekologisuutta kovien kannattavuuslaskelmien rinnalla. Eikä vähiten siksi, että se vaikuttaa usein mahdollisen lisärahoituksen hintaan.

Tartu ensin siihen kohtaan, mikä muutenkin vaatii kehitystä

Keskeistä on käydä tavoitteet läpi yrityksen liiketoimintamallin näkökulmasta ja tunnistaa ne osa-alueet, jotka vaativat muutenkin panostusta kehitykseen. Kun asioita käydään läpi keskustellen, kehittämistarpeita tai uusia arvonluonnin mahdollisuuksia voi nousta esille yllättävistäkin näkökulmista.

Ymmärrä kokonaisuus

Näin laajoja teemoja sisältävää kokonaisuutta ei voi vain antaa ”jollekin” tehtäväksi. Harvemmin ylin johtokaan pystyy tunnistamaan oikeita asioita yksin. Oleellista on saada organisaatio ymmärtämään kokonaisuus. Tarvitaan avointa dialogia eri teemoista: koulutetaan, kysytään, kuunnellaan ja osallistetaan. Aiheille kannattaa antaa kypsyttelyaikaa.

Konkretisoi, mitä pitäisi muuttaa

Ota lähtökohdaksi jokin organisaatiollesi tuttu viitekehys, kuten liiketoiminnan kyvykkyys- tai toimintokartta. Tunnistetut kehityskohteet puretaan auki: Mitä pitäisi muuttaa? Mitä uutta voisimme tehdä päästäksemme tavoitteisiin?

  • Jalkautetaan uusia tapoja toimia ja luoda kestävää arvoa
  • Kasvatetaan osaamista kestävää kehitystä tukevalla osa-alueella 
  • Muutetaan tapaa, miten asioita tehdään
  • Valjastetaan tieto kestävän kehityksen mahdollistajaksi

Sulauta kestävä kehitys osaksi ihan kaikkea muutakin kehittämistä

Kestävän kehityksen mukaiset hankkeet nähdään usein erillisharjoituksena ja ne on helppo laittaa ’sisäisen kehityksen’ salkkuun, jossa tekemisen prioriteetit ovat kaukana ns. “oikeista ja tärkeistä” kehityshankkeista. Ota kuitenkin kestävä kehitys osaksi normaalia kehitysprosessia ja käsittele näitä teemoja samalla, kun käsittelet muitakin yrityksen toimintaan liittyviä asioita.

Tämä vaatii kuitenkin ensin vuosien saatossa kertyneen kestävyysvelan poismaksamista. Hyvä nyrkkisääntö on käydä läpi kestävän kehityksen näkökulmat ja painopisteet, kun ollaan käynnistämässä mitä tahansa uutta kehittämishanketta.

Kaikkea voi mitata tavalla tai toisella

Kuten muussakin kehittämisessä, mieti konkreettiset tavoitteet ja mittarit kullekin tunnistetulle kehityskohteelle. Jos muutos koskee vaikkapa organisaation kulttuuria, mittaa kulttuurista muutosta juuri siihen tarkoitukseen soveltuvilla mittareilla – mittarin ei tarvitse aina olla suora kassavirta. Kun kehitysvaihe on ohi, ota kestävän kehityksen seurannan mekanismit osaksi organisaation jatkuvan toiminnan mittarointia.

Ota yhteyttä, niin käydään yhdessä läpi yrityksesi tilanne kestävän kehityksen tavoitteiden ja tarvittavan muutoksen tunnistamisessa.

IT-konsultti Reflector

Henri sintonen

Henri on kokenut, liiketoimintanäkökulmaa ja muutoshallintaa painottava yritysarkkitehti, jolla on kokemusta lukuisista muutoshankkeista eri toimialoilta. Hän on toiminut monissa eri rooleissa liiketoiminta- ja yritysarkkitehtina sekä projektien ja hankkeiden vetäjänä. Henrin erityisosaamista on strategialähtöinen kehittäminen, tiedolla johtaminen sekä yritysarkkitehtuurin hyödyntäminen muutoksen johtamisessa.

Reflector on ICT-talo, jonka ykköstehtävä on auttaa asiakkaitamme liiketoiminnan isoissa ja pienissä muutoshankkeissa. Ketterästi ja riippumattomasti.

Jaa artikkeli

vaatimusmäärittelijä

Konsulttina asiakkaan puolella

Johtoryhmä päättyi juuri. Puhuimme myynnistä, taloudesta ja henkilöstöstä. Sovimme, että jatkan rekrytointia, uusien reflectorlaisten etsimistä. Heitä tarvitaan lisää, koska asiakkaamme tarvitsevat heitä yhä

Lue lisää
Kokonaisarkkitehtuuri Reflector

Get in touch!

Kokonaisarkkitehtuuri Reflector

Ota yhteyttä, mietitään yhdessä juuri teille parhaat ratkaisut