Nyt minua vähän jännittää. Työnantajani Reflector tarjosi mahdollisuuden kaikille halukkaille osallistua kolmipäiväiseen Firstbeat Hyvinvointianalyysiin. Aluksi olin vähän skeptinen tämän tyyppisten mittausten suhteen, kyllähän minä nyt muutenkin tiedän oman tilanteeni ja mitä pitäisi tehdä stressin hallinnan suhteen tai unen laadun parantamiseksi. Mutta nyt, kun olen menossa kuulemaan mittauksen tuloksia, olen kuitenkin varovaisen innostunut. Miltähän minun käyräni mahtavat näyttää, kuinka paljon ja milloin ollaan punaisella stressin puolella ja kuinka hyvin pystyn palautumaan työpäivän aikana ja vapaa-ajallani.
Nykyiselle työelämälle ominaiset piirteet, kuten nopeisiin muutoksiin sopeutuminen, monet työpäivän aikaiset keskeytykset sekä suoritus- ja aikataulupaineet, näkyvät vahvasti myös minun, asiantuntijatyötä tekevien konsultin, arjessa. Toisaalta pitäisi pystyä keskittymään pitkäjänteisesti ongelman ratkaisuun ja ratkaisun kuvaamiseen mutta toisaalta olla koko ajan valmis vastaamaan kollegoiden ja asiakkaiden kysymyksiin. Toisaalta pitäisi pystyä laadukkaaseen työskentelyyn asetetuissa tiukoissa aikatauluissa mutta toisaalta pitäisi olla joustava ja valmis muuttamaan suuntaa nopeastikin.
Kaikilla näillä osittain ristiriitaisillakin vaatimuksilla on vaikutuksensa työn kuormittavuuteen ja päivän aikana koetun stressin määrään ja laatuun. Koetun stressin määrän ohella myös stressin laadulla on jaksamisen kannalta suuri merkitys. Ns. hyvä stressi antaa juuri sitä tarvittavaa lisäboostia, jolla tehtävät saadaan vietyä loppuun sovitussa aikataulussa. Mutta jos stressitila jatkuu liian pitkään ja liian intensiivisenä, se muuttuukin kuluttavaksi ja voi pahimmillaan johtaa jopa uupumukseen. Jotta stressin kanssa pysyttäisiin positiivisen puolella, pitää huolehtia riittävistä palautumisjaksoista työpäivän aikana, vapaa-ajalla ja nukkuessa.
Firsbeatin kaltaiset tutkimukset antavat mitattua tietoa stressi- ja palautumisjaksoista päivän aikana. Saadun tiedon pohjalta on helpompi tehdä tarvittavia muutoksia omassa päivärytmissä. Omalta osaltani tulokset olivat yllättävän paljon punaisella stressin puolella ja varsinkaan työpäivän aikaisia palautumisjaksoja ei käytännössä ollut ollenkaan. Positiivista oli kuitenkin se, että tuloksissa näkyvät unen aikaiset palautumisjaksot olivat laadultaan hyviä. Tuloksia katsellessani minulle tuli kuitenkin hieman ristiriitainen olo. Omasta mielestäni en tuntenut itseäni niin stressaantuneeksi, mitä käyrien perusteella voisi tulkita. Mutta totuuden nimissä täytyy kyllä myöntää, että työpäivät ovat välillä aika hektisiä ja pitää pystyä nopeasti vaihtamaan ajatukset aihekokonaisuudesta toiseen. Ja toisinaan tuntuu, että päivän aikana ei ole mahdollisuutta minkäänlaisiin taukoihin, ei välttämättä muka ehdi edes lounaalle. Ja kaikki tällainen tietysti suoraan vaikuttaa sydämen sykkeeseen ja sykevälivaihteluihin, mitä Firstbeat tutkimuksessa mitataan.
Tulosten läpikäynnin jälkeen sain työfysioterapeutilta ja työpsykologilta kotiläksyksi miettiä keinoja työpäivän aikaisten lyhyidenkin palautumisjaksojen aktivoimiseksi. Kokeilemalla jokainen löytää itselleen parhaiten sopivat palautumiskeinot. Oli ne sitten lyhyitä happihyppelyitä työpäivän lomassa, pomodoro-taukoja työtehtävien välillä tai aktiivisia hengitysharjoituksia stressaavien tilanteiden jälkeen. Omalta osaltani olen päättänyt, että jatkossa en ainakaan enää tingi lounastauoista sekä pyrin rentouttavaan ja rauhalliseen ruokailuhetkeen. Muilta osin optimaalisen työpäivän aikaisen tauotuksen etsintä on vielä käynnissä. Mutta Firstbeat tutkimuksesta oli kuitenkin se hyöty, että nyt tiedostan tauotuksen tarpeellisuuden ja hyödyn sekä aktiivisesti etsin itselleni sopivia palautumisen tapoja ja tekniikoita.
Oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannalta paras tilanne on tietysti se, kun löytää itselleen sopivan tasapainon hyvän stressin ja palautumisjaksojen välillä. Ja aina parempi, kun löytää työnantajan, joka aktiivisesti panostaa henkilökunnan työssä jaksamisen edistämiseen. Loppupeleissä hyvinvoiva ja tasapainoinen konsultti on asiakkaankin kannalta tuottavampi ja tehokkaampi.
Kirjoittaja on Seija Kälkäjä, business analyst, jonka osaamisesta voit lukea enemmän täältä: https://www.linkedin.com/in/seijakalkaja/