Pidimme otsikon aiheesta tilaisuuden Helsingin ekonomien Digiekonomit yhteisölle 10.9.2019 Sähkötalon upeassa Aalto auditoriossa. Paikalla oli kolmisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta ekonomia.
Tilaisuuden tavoitteena oli saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko yritys ketterä, jos sillä on yksi tiimi, joka tekee kehitystä ketterillä kehitysmenetelmillä? Mitä vaaditaan, että yritys toimisi kokonaisuudessaan ketterästi? Miten on mahdollista saavuttaa yritystason ketteryyttä? Miten vältät sudenkuopat ketterän kehityksen jalkautuksessa? Kannattaako aina olla ketterä? Voiko olla liian ketterä?
Tilaisuuden avasi toimitusjohtajamme Hanna Ahtola ja alustajina illan aiheeseen toimivat Mikko Matilainen ja Ilkka Lilius.
Mikko katsoo maailmaa palvelukehitys- ja tietohallintojohtajan taustalla yritysten liiketoiminnan digitalisoitumisen pyörteissä. Mikon esityksen aiheena on ketterä yritys ja digitaalinen transformaatio. Esityksen ydinsanoman voisi kiteyttää niin, että liiketoimintaympäristössä tapahtuviin jatkuviin ja koko ajan nopeutuviin muutoksiin vastaaminen on edellytys yrityksen kykyyn olla ketterä. Esimerkiksi digitalisaatio on vain yksi uusi lenkki pitkässä muutosten ketjussa ja seuraavat ovat jo nurkan takana. Koko organisaation ketteröittämistä tulisi ajatella jatkuvan parantamisen kautta kehittyvänä prosessina, ei yksittäisenä etukäteen aikataulutettuna projektina.
Ilkalla on vankka 20 vuoden kokemus erilaisista ketteristä kehityshankkeista tuotepäällikön ja ratkaisuarkkitehdin näkövinkkelistä. Ilkan esitys keskittyy kysymyksiin mitä on ketteryys, miksi ketteryys, miksi ei ketteryys. Esityksen keskeisenä ajatuksena on selkeyttää ketteryyden taustalle olevia periaatteita ja arvoja. Näitä ovat esimerkiksi monimutkaisuuden hallinta pilkkomalla asiakasarvon tuottaminen pienempiin helpommin hallittaviin kokonaisuuksiin, jatkuvan tasaisen tekemisen rytmin varmistaminen sekä kehittyminen oppimisen ja jatkuvan parantamisen kautta.
Esitysten välissä keskusteltiin vilkkaasti pienryhmissä omista kokemuksista ja haasteista alustusten aiheisiin liittyen. Erityisesti keskusteltiin siitä, mitä ketteryys lopulta tarkoittaa ja miten sen saa levitettyä IT-kehitystiimien tekemisistä koko organisaation toimintakulttuuriksi. Yhteisesti todettiin, että koko organisaation ketteröittäminen on hyvinkin pitkä tie ja vaatii jatkuvaa systemaattista ja pitkäjänteistä työtä. Ihmisille pitää antaa aikaa sopeutua uudentyyppiseen ajattelumalliin.
Yritystason ketteryys ja liiketoiminnan digitaalinen transformaatio ovat selkeästi ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita monissa eri tyyppisissä ja eri kokoluokan organisaatioissa. Riippuen missä ketteröittämisen vaiheessa organisaatio on, eteen tulevat haasteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Mikon ja Ilkan kokemuksella pystymme sparraamaan ja auttamaan monenlaisten ketteröittämiseen liittyvien haasteiden selvittämisessä.
Jos kiinnostuit aiheesta ja haluat herättää keskustelua omassa organisaatiossa tai yhteisössä, tulemme mielellämme pitämään vastaavanlaisen tilaisuuden myös teille. Ota yhteyttä info (at) reflector.fi sopiaksesi tarkemmin esityksen sisällöstä ja ajankohdasta.
Tai jos kaipaat kohdennetumpaa sparrausta tai konsultointia akuuttiin tilanteeseesi, ota rohkeasti yhteyttä Ilkkaan (ilkka.lilius (at) reflector.fi).
Kirjoittaja on Seija Kälkäjä, jolle iteratiivisen ja ketterän kehittämisen toimintamallit ovat tuttuja jo 10 vuoden ajalta ja joka on pragmaattisella otteella ollut tukemassa asiakkaitamme ketterien menetelmien hyödyntämisessä.